Johannes Kastajan jalanjäljissä – juhannusaatto Nuuksiossa

Keskikesän juhlamme juhannus on kirkkovuodessa Johannes Kastajan syntymäpäivän pyhä. Johannes Kastaja ja juhannus linkittyvät niin vahvasti yhteen, että nimi juhannus tulee Johanneksesta. Juhannuksella on toki vahvat juuret myös suomalaisessa luonnonuskonnossa, mitä olen pohtinut vuosi sitten pitämässäni juhannuspäivän saarnassa. Saarna on luettavissa täällä blogissa: https://eveliinahiltunen.wordpress.com/2016/05/20/juhannus-saarna-20-6-2015-suolahden-ja-sumiaisten-kirkkojen-jumalanpalveluksissa/

Kuljimme paremman puoliskoni kanssa Johanneksen jalanjäljissä viettämällä juhannusaattoa Nuuksiossa, Helsinkiä lähinnä olevassa kansallispuistossa. Johannes Kastaja eli Juudean autiomaassa, pukeutui kamelinkarvavaatteeseen ja nahkavyöhön, ruokanaan heinäsirkkoja ja villimehiläisten hunajaa. Suomalainen kansallispuisto ja autiomaa Välimerellä ovat tietenkin täysin verrattavissa toisiinsa. Luonto mikä luonto. Heinäsirkat ja hunajan tosin korvasimme S-marketin kylmä- ja lämpötiskiltä ostetulla kotiruoalla. Oli niin kova nälkä ettei malttanut ruveta itse valmistamaan vatsan täytettä..

Matkataan ontuvasta Johannes Kastaja vertauksesta takaisin Nuuksioon.

20160624_125438

Aloitimme ulkoilumme Haukkalammen luontotuvalta, josta lähdimme reippailemaan kahdelle rengasmerkitylle ulkoilureitille: Haukankierrokselle ja Punarinnankierrokselle. Edellisellä kerrallamme Nuuksiossa teimme Korpinkierroksen, joten nyt olemme kokeneet kaikki suosituimmat rengasreitit.

20160624_121702

Nuuksio oli tälläkin kertaa aivan yhtä ihana kuin viimeksi. Kun lähtee autolla Helsingistä ja nousee siitä ulos kansallispuistossa, tuntuu kuin olisi tullut paratiisiin. Ympärillä on koskematon luonto, ilma on raikas ja happirikas, linnut laulavat, tuuli humisee puiden lehdissä, puro solisee polun vieressä, ja mikä parasta – metsä tuoksuu. Voiko olla enää mitään parempaa päällä maan?

20160624_132348

Ulkoilu ja luonnossa liikkuminen on minulle vapaa-ajan aktiviteeteista ehdoton ykkönen. Nuuksioon päästessämme vedin monta kertaa keuhkot täyteen raikasta ilmaa ja toistelin miten tästä nautin. Edetessämme syvemmälle metsään olin niin elementeissäni, että rupesin juoksemaan ja kas kummaa – kaaduin. Oli otettava rauhallisemmin, mikä oli onni onnettomuudessa. Hitaammin liikkuessa pystyn nauttimaan enemmän ympärillä olevasta luonnosta kuin tuhatta ja sataa harppoessa.

20160624_122913

Loppumatkasta meidät yllätti lämmin kesäsade, joka tunti virkistävältä hikistä ihoa vasten. Takaisin kotiin päästyämme otimme löylyt juhannus-saunassa, saunatuoksujen ollessa koivu ja savusauna. Päätimme, että voisimme tuhlata maallisia varojamme ostamalla metsän tuoksuista saunatuoksua. Saisimme siten hippusellisen Nuuksion antia, metsää, kotoisiin saunailtoihimme.

20160624_12402620160624_132400

Ihminen kuuluu luontoon.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s