Miksi mielenterveydenhäiriöistä koetaan edelleen stigmaa?

Viime vuosina monet julkisuuden henkilöt ovat avautuneet mielenterveydenhäiriöistään. Urheilutoimittaja Tapio Suominen on kertonut kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstään, samoin missi Elina Nurmi ja viimeisimpänä rap-artisti Jare Tiihonen. Depressiostaan ovat puhuneet muusikot Paula Vesala ja Marko Annala, sekä poliitikko Rosa Meriläinen. Näistä esimerkeistä ja kaikista muista mielenterveydenhäiriöiden stigman poistamiseksi tehdyistä asioista huolimatta olen havainnut edelleen häpeää.

Mielenterveystoimiston sijaan käydään yksityislääkäreillä, jotta ei leimautuisi mielenterveystoimiston asiakkaaksi. Vakaviin mielenterveydenhäiriöihin sairastuttaessa ei hyväksytä sitä, mihin ollaan oikeasti sairastuttu. Sen sijaan puhutaan siitä, että olen nyt vain vähän uupunut, tarvitsen lepoa ja unta. Traumoja kokeneet eivät puhu tapahtuneista, koska ikäviä asioita ei kannata muistella. Mielenterveydenhäiriöitä sairastavista puhutaan edelleen hulluina, sellaisella tietyllä äänensävyllä.

Sairaalahoidoista psykiatrian osastoilla ei puhuta avoimesti, ei ainakaan samalla tavalla, mitä hoidoista somaattisilla osastoilla. Ihmiset julkaisevat Facebook tilillään kuvia sairaalasta, kun ovat vuoteen omana tiputuksessa. Nämä kuvat julkaistaan seikkaperäisen selostuksen kanssa siitä, mitä on tapahtunut. Miksi kukaan ei julkaise kuvia ollessaan hoidossa psykiatrian osastolla? Ja kerro, miksi on siellä. Sairaalasta pyritään nopeasti pois, vaikkei vointi ole vielä vakaalla pohjalla.

Mielestäni mielialahäiriöistä koettu stigma on heikentynyt. Mainitsemani julkisuuden henkilöt sairastavat kaikki mielialahäiriöitä ja varsinkin depressiosta puhutaan julkisessa keskustelussa. Avoimuus psykoosisairauksista laahaa vielä perässä. Helsingin -ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ylläpitämä Mielenterveystalo valottaa tilannetta seuraavasti ja vastaa samalla kirjoitukseni otsikkoon:

Psykoosisairauteen liitetään usein virheellisiä uskomuksia sairauden luonteesta ja sitä sairastavista ihmisistä. Mielenterveysongelmia pidetään harvinaisempina kuin ne ovatkaan. Usein myös uskotaan, että mielenterveyden häiriötä sairastava erottuu helposti niistä, joilla ei ole tätä häiriötä, vaikka asia ei aina ole näin.

Mielenterveydenhäiriöt ovat sairauksia siinä, missä somaattisetkin sairaudet. Niiden välillä ei ole mitään perustavanlaatuista eroa, miksi toiset olisivat sosiaalisesti hyväksyttävämpiä kuin toiset. Kaikki sairaudet pohjautuvat biologiaan. Stressi voi laukaista niin psykoosin kuin somaattisia sairauksia, esimerkiksi tulehduksia. Psykoosisairaus skitsofrenian taustalla on erilaisia biologisia tekijöitä, kuten muutoksia aivojen otsa- ja ohimolohkojen hienorakenteessa ja toiminnassa, sekä lisääntynyttä dopamiinin eritystä. Skitsofrenian hoidossa käytettävät neuroleptit vähentävät aivojen dopamiinipitoisuutta salpaamalla aivojen dopamiinireseptoreita. Neuroleptien teho on siis täyttä biologiaa.

Kuka tahansa meistä voi sairastua mielenterveydenhäiriöihin. Kaikille meille voi tulla psykoottisia oireita, kun koemme liian suurta stressiä. Mielenterveydenhäiriöistä ei pidä eikä kuulu kokea häpeää. Stigma on turha, vanhentunut ja paikkansapitämätön. Virheelliset uskomukset tulisi oikaista ja kertoa faktatietoa mielenterveydenhäiriöiden yleisyydestä. Ehkäpä tässä on potentiaalinen aihe tulevalle blogikirjoitukselle?

heart-1077724_960_720

Kuva: Pixabay

Jos sairastaisin jotain mielenterveydenhäiriötä, puhuisin siitä häpeilemättä.

Eveliina

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s