Tuntuuko tavalliselta?

Olen jo jonkin aikaa ajatellut, etten ole mikään kovin kummoinen ihminen, ihan tavallinen vain. Tuntuuko sinusta koskaan siltä, että elät tuiki tavallista elämää? Käyt normaalisti jossain tavanomaisessa työpaikassa, asut keskiverto asuinalueella, et harrasta mitään ihmeellistä, vapaa-ajallasi katselet leffoja ja joskus luet jonkun kirjan, kokkaat perus kotiruokaa, olet tavallinen ihminen. Jos koet näin, tässä muutama Tapio Luomalta lainattu sananen sinulle ystäväni.

Tavallisen ihmisen tavallinen elämä pitää sisällään tavanomaisia asioita: arjen touhuja, työn vaivaa, vapaa-ajan virkistystä, ruokailuhetkiä, viihtymistä muiden seurassa, lepohetkiä, iloja ja suruja, ja paljon muuta. Tavallinen on niin jokapäiväistä, että sen monipuolisuus ja rikkaus jäävät vähemmälle huomiolle. Erikoisuutta arvostava aikamme ei aina jaksa innostua siitä, mikä on aivan tavallista.

Tavallisia ihmisiä olivat myös kaikki ne, joita Jeesus tapasi ja jotka hän kutsui seuraajikseen. Tavanomainen ja perin pohjin tuttu oli se ympäristö, jossa tavallinen ihminen ja suuri Jumala kohtasivat.

Eikä asia ole toisin nykyisinkään. Jumala haluaa tulla ihmisen arkeen. Hän on läsnä juuri tässä ja juuri nyt, aivan tavallisesti ja tuttavallisesti, lämpimästi ja arkisesti. Siksi tämä tavallinen silmänräpäys on niin erityinen.

Espoon hiippakunnan piispa Tapio Luoma on kirjoittanut tosiaan aivan ihanan kirjan nimeltä: Iloa ja siunausta sinulle. Seurakuntaharjoitteluni harjoittelupaikassa Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa oli tapana jakaa kirjaa seurakuntalaisille, muistaakseni ainakin vainajan lähiomaiselle. Kirjassa Luomalla on paljon viisaita ja nykypäivän ihmisiä koskettavia ajatuksia, kuten tämäkin pohdinta tavallisesta.

20170511_144812

Tässä tämän blogin takana olevan tavallisen ihmisen arjen tavanomainen ilon aihe: sain auton aitiopaikalle parkkihallissa. 🙂

Tavallista torstaita ja siunausta!

Eveliina

4 thoughts on “Tuntuuko tavalliselta?

  1. Ei(taivaalliselta). Mutta tarkemmin luettuna kyllä. Ihan tavallinen ukkeli täällä. Aikoinan työkehityskeskusteluissa kysyttiin ylenemis tavotteista, kerroin olevani työmies. Ja hyvin on mennyt. Ainut vain jouduin nyt vähän aikaa sitten lupautumaan tiiminvetäjäksi, ei ihan lempi homma ole. Mutta kokeillaan. Muuten arki menee vähän niin kuin omaishoitajana, ei nyt ihan 24/7, mutta mitäpä ei omaistensa puolesta tekisi? Mikäs tavallisessa elämässä, mukavaahan tämä on : ).

    Tykkää

    1. Ajattelen niin, että tavallinen elämä on itseasiassa aika mukavaa. 🙂 Koen myös olevani tuiki tavallinen työmyyrä. Toimit siis työssäsi tiiminvetäjänä ja siviilielämässäsi omaishoitajana? Kuulostaa siltä, että sinulla on aika vastuullisia tehtäviä. 🙂

      Tykkää

      1. Toinen on tullut luontaisesti, toinen vähän vahingossa. Itse en tykkää ihmisten määräilystä enkä komentelusta. Ennemminkin auttamisesta ja kompromisseistä. Mutta ne ei oikein nykymaailmassa käy, ei ainakaan työelämässä. Enemmän ihmisten tulisi olla kiinnostuneita omaistenhoidosta, ei kaikkea voi mitata rahassa ja kunniassa. Molemmat noista ovat katoavaisia, mutta oma mielenrauha ja aate ei : ).

        Tykkää

      2. Joo, neuvottelemalla ja toista ymmärtämällä saa paljon enemmän aikaiseksi, kuin komentamisella ja joustamattomalla asenteella. Omaishoito on asia, jota myös mielestäni pitäisi tukea. Se on arvokasta, inhimillistä ja ihmisläheistä. 🙂

        Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s