Silloin pitää iloita, kun elämässä on iloitsemisen aihetta

Otsikon sanat sanoi yksi kesätyöpaikkani työkavereista. Ajattelin: ”Vau, osuipa hän naulan kantaan.” Jokaisen elämässä on aivan varmasti vastoinkäymisiä ja vaikeita ajanjaksoja. Silloin kun asiat sujuvat hyvin ja on jotain, mistä iloita, todellakin kannattaa ottaa ilosta kaikki irti, nauttia.

Mieleeni juolahti Eino Leinon vanha runon parsi, jossa sanotaan, että onni pitäisi kätkeä. Runo menee kokonaisuudessaan näin:

Kell’ onni on, se onnen kätkeköön,
kell’ aarre on, se aarteen peittäköön,
ja olkoon onnellinen onnestaan
ja rikas riemustansa yksin vaan.

Ei onni kärsi katseit’ ihmisten.
Kell’ onni on, se käyköön korpehen
ja eläköhön hiljaa, hiljaa vaan
ja hiljaa iloitkohon onnestaan.

Eli jos elämässä on iloitsemisen aihetta, iloitseminen pitäisi tehdä yksinään? Ei saisi kertoa ilostansa muille. Tätä ajatusta tukee jossain määrin hiljattain kirjoittamani blogikirjoitus, jossa pohdin sitä, miten ihmiset haluavat olla vaatimattomien seurassa. Ihmiset viihtyvät sellaisen kanssa, jonka kanssa kokevat olevansa tasaveroisia.

Jokin tässä ajatuksessa mättää silti. Jos elämässä on iloitsemisen aihetta, tuntuu luonnolliselta jakaa ilo ystävien kanssa. Kertoa miellyttävistä asioista heille ja miksei esimerkiksi sosiaalisen median kautta muillekin. Jos ystävät ovat aitoja, luulisi heidän iloitsevan vilpittömästi ystävänsä onnesta. Eikö vaatimattomuus mene liiallisuuksiin, jos iloiset asiat elämässä pitää kätkeä?

Ehkä Leinon runon pointti on siinä, että onnen näyttäminen ei saisi mennä ylpeilyksi? Se ei tietenkään ole hyvä asia. Missä sitten kulkee kultainen keskitie sen suhteen, mikä on pyyteetöntä oman ilon jakamista ja siitä kertomista, ja mikä puolestaan ylpeilyä?

Onko sinulla ajatusta aiheesta? Kuulisin mielelläni! 🙂

smile-191626_960_720

Kuva: Pixabay

Lämmöllä ja ilolla,

leiriltä kotiutunut Eveliina

2 thoughts on “Silloin pitää iloita, kun elämässä on iloitsemisen aihetta

  1. Antroblogissa oli tätä sivuten juttua onnesta ja kateudesta suomalaisessa kansanuskossa. Luulen, että Leinon Eikka tässä pohjaa vanhoihin, osin yhä eläviin kansanuskomuksiin. Onnea ajateltiin olevan maailmassa vakiomäärä. Toisen onni synnyttää kateutta, ja onnen voi menettää, jos sillä ylpeilee. Luin uskontotiedettä aikoinaan, ja folkloristiikkaa, siellä puhuttiin paljon onnesta. Laitan linkin tuohon blogipostaukseen:
    http://www.antroblogi.fi/2017/06/kateus-ja-vahattely-suomessa/

    Minusta iloa ja onnea ei tarvitse peitellä, kunhan se tosiaan ei käänny ylpeilyksi. Tosin, joskus kateus kirpaisee iteänikin, kun kaverit laittavat Instan täyteen herkkuruokakuvia ja itse jyrsin suunnilleen pettua tilipäivää odotellessa. Mutta silloinkin ajattelen, että ruoka on niin ihana asia, ei pelkkää ravintoa, että kyllä siitä saa iloita. Kunhan muistaa, että kaikilla sitä ei ole. Ja niin – kyllä mä itsekin lataan Instaan ja someen yleensäkin niitä onnen hetkiä.

    Tykkää

  2. Kiitos kommentistasi Liiolii! 🙂 Luin artikkelin, oli mielenkiintoinen. Samasta aiheesta lähteenä olevan kirjan kirjoittanut Risto Pulkkinen puhuikin uskontotieteen peruskurssilla. Antroblogissa sanottiin, että suomalainen ei ole vaatimaton, vaan yrittää suojata itseään kateusmagiaan perustuvalta epäonnelta. Pohdin, ovatko vanhat kansanuskomukset meissä tosiaan niin syvällä, jossain tiedostamattomissa? Vai olisiko kyse kuitenkin vaatimattomuudesta?

    Olen huomannut, että itsekin tulee someen julkaistua joko iloisia asioita, tai sitten suuria menetyksiä. Arjen vastoinkäymisiä ja mielialanlaskuja ei. Suurin osa ihmisistä toimii näin ja siksi some antaa vääränlaisen kuvan ihmisten elämästä ja arjesta.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s