Olen ennenkin kirjoittanut siitä, miten minulle on tärkeää, että tämä blogi ei ole vain professionaalinen. Siispä tässä viime aikojen kuulumisia!

Ystävät

Vapaa-ajalla olen nähnyt ihmisiä kerran viikossa. Ystävieni kanssa olen kahvetellut, laulanut karaokea ja viimeisimpänä katsonut leffateatterissa Maria Magdalena leffan. Itse leffan jälkeen istahdimme ”hetkeksi” elokuvateatterin aulan penkille juttelemaan henkeviä ja kuinkas ollakaan, kolme tuntia vierähti yhdessä hujauksessa silmiemme ohitse… Näin voi käydä vain laadukkaassa seurassa!

Sulhanen

Sulhasen kanssa olen matkannut lapsuuteni kotipitäjään Etelä-Savoon kummipoikani synttäreille. Olemme myös piipahtaneet sulhasen ystävän synttäreillä ja viettäneet treffi-iltaa käyden katsomassa Metropolian opiskelijoiden speksin – Metkaspeksin. Esitys oli viihdyttävä ja varsinkin käsikirjoitus varsin taitava. Huumori ja humorististen esitysten, kuten speksien ja stand upin katsominen ovat meidän yhteinen juttumme. Tykkäämme molemmat kun on hauskaa ja saa nauraa kasvolihakset kipeiksi.

Suuri ihme

Helsingin teologianopiskelijoiden ainejärjestöllä (Teologian ylioppilaiden tiedekuntayhdistys, lyhennettynä TYT) on ollut tänä keväänä mainioita tapahtumia. Olen ottanut osaa Suuri ihme tutuksi-työpajaan, jossa tutustuttiin uuteen rippikoulusuunnitelmaan. Työpaja oli erittäin hyödyllinen ajatellen kesän rippikoulutöitä. En olisi mitenkään onnistunut pääsemään samalla tavalla sisälle uuteen suunnitelmaan yksin opusta lukemalla.

Piispat

Olen myös osallistunut TYT:n järjestämiin Helsingin ja Oulun piispojen tapaamisiin. Molemmat tapaamiset olivat mielenkiintoisia ja kovin erilaisia. Oulun piispa oli yhdessä notaarin kanssa valmistautunut tapaamiseen. Heillä oli kauniita ja puhuttelevia kuvia tarjoava esittelyvideo Oulun hiippakunnasta. Notaari kertoi myös informatiivisesti ja kannustavasti hiippakunnan rekrytointiprosessista. Helsingin piispan tapaamisesta jäi päällimmäisenä mieleen se, että hyville tyypeille riittää aina töitä. Toki piispa avasi sitä, millainen hyvä tyyppi sitten on, mutta ei perehdytä siihen tässä blogikirjoituksessa.

Opiskelijatoimikunta

Minulla on nykyisin vain enää yksi vapaaehtoistyö jäljellä – toimin Pappisliitossa opiskelijaedustajana. Maaliskuussa kokoustimme Pappisliiton opiskelijatoimikunnan kesken ja vietimme saunailtaa teologisten ainejärjestöjen hallitusten kanssa. En intoutunut saunomaan, mutta ilta piti sisällään antoisia keskusteluja. Ah että miten nautin hyvästä keskustelusta! Yksi parhaimmista ajanviettotavoista, ehdottomasti.

Valtuusto

Viime viikolla osallistuin opiskelijaedustajan tehtävieni puitteissa AKI-liiton eli Kirkon akateemiset ammattiyhdistyksen kaksipäiväiseen valtuustoon. Toisena päivänä toimin oman valiokuntamme sihteerinä. Pikkuisen jännitti esitellä valiokuntamme näkemykset kaikille Pappisliiton valtuutetuille, mutta homma meni onneksi hyvin. Ajattelen, että tällainenkin kokemus on tulevaisuutta ajatellen erittäin arvokasta.

Syömingit

Kuvissa valtuuston illallinen Clarion hotellin Kitchen & Table ravintolassa ja seuraavan aamun makuhermoja hivelevä aamupala. Tykkään ihan perus kotiruoasta ja edullisista ravinteleista, mutta täytyy myöntää, että oli mukavaa päästä kerrankin hienolle illalliselle. Vielä mukavampaa oli se, ettei tuota gourmet ruokaa tarvinnut pulittaa omasta pussukasta. Ruoka vaan ei ollut kovin erikoisen makuista. Onneksi aamupala korjasi tilanteen, se oli tai-vaal-lis-ta, kertakaikkiaan.

Työtunnit

Töissä olen pudottanut työtuntejani, jotta ehtisin paremmin tehdä gradua ja valmistuisin haluamassani aikataulussa. Nyt olen muutaman viikon tehnyt pienempää työtuntimäärää ja ai että on hyvä! Pohdin jo, että näin minun olisi varmaan pitänyt koko opiskeluaikani käyttää: pari vuoroa viikossa ja muuten opintoja ja lepoa. Putosin kuitenkin maanpinnalle muistaessani, että nykyiset työtuntini ovat mahdollisia vain, koska nostan opintolainaa. Olen todella iloinen ja tyytyväinen siihen, että tein pitkään isoa tuntimäärää töissä ja turvaudun opintotukeen vasta opintojen loppusuoralla. Ajatus tuhansien eurojen opintolainasta odottamassa valmistumisen jälkeen ei ole kovin houkutteleva.

Työtehtävät

Töissä on ollut sisällöllisesti mielekkäitä työtehtäviä ja -päiviä, samoin lauttamatkat Suomenlinnaan ovat näillä aurinkoisilla ilmoilla olleet voimaannuttavia. Vappuna olin yhden tunnin Tuomiokirkon infopisteessä, tauottamassa turistityöntekijöitä. Oli metkaa ja virkistävää vaihtelua hetkenkin hoitaa uusia työtehtäviä. Huhtikuussa vedin koordinaattorin kanssa kaksi koulutusta kesän Cafe Kryptan pitäjille. Olen ajatellut, etten ole kovin pedagoginen ihminen, mutta työkaverini sanoi koulutusten jälkeen, että puhun todella selkeästi ja jämptisti ja minusta näkee, että olen tehnyt rippileireillä nuorten kanssa töitä. Tämän kuuleminen lämmitti pedagogisesti epävarmaa mieltäni ja loi itsevarmuutta. Kuvassa olen eräänä päivänä työpaikalle lähdössä, hiukset kampaajan laittamina.

Muut jutskat

Työnhaun saralla olen tehnyt portfoliota ja uudistanut ansioluetteloani. Näihin hommeleihin on mennyt yllättävän paljon aikaa, mutta tykkään aivan älyttömästi. Olen panostanut molemmissa visuaalisuuteen ja tekstisisältöön. Nautin sekä kirjoittamisesta että visualisoinnista. En malta odottaa, että saan portfolion ja ansioluettelon valmiiksi ja pääsen esittelemään ne teille! Häitäkin olemme suunnitelleet ja valmistelleet, mutta häähumusta oma kirjoituksensa myöhemmin.

Tällaista elämää on täällä vietetty. Seuraavan lorun myötä levollista yötä. ❤

Ilta saapuu hiljalleen,
tähdet tuikkii toisilleen.
Kuu kutsuu kulkemaan,
Nukkumatin maailmaan.

Eveliina

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s